kirja.kulttuuri@gmail.com
070-669 96 88
Birkagatan 19, 113 36 Stockholm
  Etusivu
Framsida
Tilojen vuokraus
Lokaluthyrning
Tapahtumat
Evenemang
  Kirjavinkit
Boktips
Taidenäyttelyt
Konstutställningar
Osuuskunta
Kooperativ
 

Asko Sahlberg: POMPEIUS

”Rooma oli siellä missä hän oli, kulki hänen mukanaan hänen nahkaansa virttyneenä.” Ajaton tarina piirtää Rooman tasavallan pelastajaksi tuomitun miehen häikäisevän muotokuvan.

Kun nuori sotapäällikkö Gnaeus Pompeius palaa kapinan koettelemaan pääkaupunkiin, hänelle avautuu tie vallan käytäville - jos hän onnistuisi täyttämään kolme ehtoa. Hän uhraa vuosia elämästään Rooman etua palvellen ja nousee valtakunnan huipulle vihasta ja rakkaudesta osansa saaneena. Kaiken ylle lankeaa kuitenkin varjo, kun tasavallassa leviää huhu, että Gaius Julius Caesar uhkaa haastaa senaatin käskyvallan.

Mestarillisen kertojan runsaana virtaava romaani herättää antiikin Rooman henkiin kaikessa loistossaan.

 

Leo Ylitalo: SYRJÄYTYNEET

Kesäiseen Göteborgiin sijoittuvan tarinan keskiössä ovat pirstoutuneen mielen piinaama Sirkka-Liisa ja rakkauden janoiset Ursula ja Raimo. Yksi tie johtaa onneen ja toinen lopulliseen luopumiseen.

Leo Ylitalon kuudes romaani kuvaa syrjäytymistä kahdella tasolla: toisten joukossa ja omassa mielessä. Samalla se luo kuvan syrjäytymisen vastakohdasta, toisen ihmisen löytämisestä. Rakkaustarinan lomittuessa synkkään sielulliseen kamppailuun paljastuvat elämän valot ja varjot kaikessa ihanuudessaan ja julmuudessaan.

 

Marja Mdzimba: EILEN RAKKAANI

Marjan esikoisrunokirja kertoo pitkäaikaisesta rakkaudesta, joka yhtäkkiä vaihtui viiltävään kipuun, suureen suruun.

 

Kun hämärälaskeutuu
Ja sen hiljainen sini
Kietoo minut syliinsä
Silloin – juuri silloin
Haluan löytää sinut
Ajan toiselta puolen

 

Keijo Winstén: LÄPIVALAISTU KUU

Runoteos Läpivalaistu kuu on kirjoitettu aikana, jolloin sodan uhka on todellisempaa kuin pitkään aikaan.

Runoissa liikutaan monilla elämän aloilla ihmisten välisissä suhteissa. On runoja rakkaudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Häätalon särjetyistä ikkunoista
tunkeutuu hämärästä melske.
Morsian
tempoo hädissään huntua
hullaantuneen väkijoukon jaloista

odottaa sulhasta
jonka otsaluu murtui
kiväärin perälevyyn.

Hunnun yli kulkevat
tankkien telaketjut.

 

Jukka Korpi (tekstit) / Hanna Ingvarsson (kuvitus): MÅNEN SOVER – KUU NUKKUU

Månen sover är en samling korta godnattsagor för barn i åldern 3–6 år. Sagorna uppmuntrar flerspråkighet, då sagorna finns på både enkel svenska och finska.

Kuu nukkuu on kokoelma lyhyitä iltasatuja 3-6 vuotiaille lapsille. Sadut kannustavat monikielisyyttä, ja ovat kirjassa helppolukuisina sekä ruotsiksi että suomeksi.

 

Sally Salminen: KATRINA

Kuka muistaa aikansa kansainvälisen bestsellerin, suomalaisen kosmopoliitin Sally Salmisen vuonna 1936 New Yorkissa kirjoittaman Katrinan?

Nuori päähenkilö Katrina muuttaa Pohjanmaalta Ahvenanmaalle naimisiin Johanin kanssa. Johan on saamaton, puijari ja valepukki, mutta, outoa kyllä, Katrina rakastaa häntä syvästi. Lapsen ruumisarkkuakaan Johan ei saa rakennettua; Katrina on aikaansa nähden edistyksellinen nainen, ja Katrina romaani, joka ensimmäisten joukossa Suomessa kertoo naisten tarinoita heistä itsestään käsin.

Romaani kuvaa elämää itsenäisyyden aikamme alun Ahvenanmaalla, kaikessa sen kauneudessa, mutta myös sisäänpäinlämpiävyydessä ja sekaannuksessa: ajan poliittinen tilanne ei voi olla näkyvissä saaristossa, ja vallanpitäjien kritiikki on Katrinan katseessa usein läsnä.

Katrinassa on sekoitettuna useampia tyylilajeja seikkailukertomukseen saakka. Usein kerrontaa ja traagisiakin tapahtumia säestää älykäs, hiljainen huumori. Sen hahmot - niinnaiset kuin miehetkin - ovat harvinaisen ehjiä ja monimutkaisia, siis ihmisiä.

On aika nostaa Katrina sille kuuluvalle korkealle sijalle suomalaisessa kirjallisuudessa, ja Juha Hurmeen uusi, loistelias käännös totta totisesti sen tekee!

 

Patrik Berghäll: HYÖKKÄYS BENGTSKÄRIIN

Dramatisoitu tositarina armottomasta taistelusta Suomenlahden majakkasaarella.

Heinäkuisena aamuna 1941 satakunta venäläissotilasta nousi maihin Bengtskärin saarelle räjäyttääkseen sen majakan. Suomalaisten läsnäolo uhkasi laivastotukikohtaa, jonka Neuvostoliitto oli perustanut talvisodan jälkeen Hankoon.

Saaren kevyttä puolustusta oli kaikessa hiljaisuudessa saapunut vahvistamaan joukkueellinen rannikkojääkäreitä. Suomalaiset joutuivat silti puolustamaan majakkaa ylivoimaista vihollista vastaan Suomen rannikkotykistön ja Neuvostoliiton ilmavoimien moukaroidessa saarta.

Menestyskirjailija Patrik Berghällin tarinallinen tietokirja saa merellisen historian heräämään jännittävästi henkiin.

 

Milka Hakkarainen: VIENO HELZENIUKSEN TÄYTYY KUOLLA

Gävleen kuvitteelliseen suomenkieliseen kotipalveluun sijoittuva romaani on täynnä värikkäitä ruotsinsuomalaisia henkilöhahmoja.

Takakansiteksti:

Ehdotus, jonka voi ymmärtää väärin. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä.
Rikollisen herkullinen kuvaus eri sukupolvien kohtaamisista ja vanhustenhoidon nykyarjesta rakkaassa naapurimaassamme.

Ilona Sammalisto ei ole ehtinyt uudessa kotimaassaan edes muuttolaatikoita purkaa, kun hän jo löytää itsensä töistä vanhusten kotipalvelusta. Ruotsinsuomalaisten ikäihmisten hoitaminen ilman minkäänlaista kokemusta tai koulutusta osoittautuu luvattua haastavammaksi tehtäväksi varsinkin, kun kaikki asiakkaat eivät suinkaan apua kaipaa. Oman pippurisen lisänsä tuovat omistushaluiset omaiset sekä työkaverit, jotka kiertävät sääntöjä minkä ehtivät.

Juorut juoksevat yrityksen vaitiolovelvollisuutta nopeammin, mutta kaikilla vaikuttaa olevan salaisuuksia, joita ei haluta päivänvaloon. Kun vanhusten piirissä tapahtuu outo kuolemantapaus, Ilona oppii, että on asioita, joita ei voi koskaan saada anteeksi.

 

Kirsti Kajanne: Hullulla on paksut sormet

Tietoja kirjasta

 

Tiina Laitila Kälvemark: Valon ja pimeän sonaatit

Vangitseva romaani vääristä valinnoista, julmista kokemuksista ja harvinaisesta ystävyydestä, joka muuttaa kaiken.

”Kun ihminen ymmärtää, että hänen henkensä on uhattuna, koko elämä kulkee ultranopeudella silmien ohi. Minun silmissäni vilisee pikemminkin tulevaisuus – sellaisena, kuin se olisi voinut olla.”

Kesällä 1993 kolmetoistavuotias Mikael siepataan. Kun poika vajaa vuosi myöhemmin löydetään, hän kuljettaa kainalossaan pulloa, johon on suljettu elävä kyy. Media kirjoittaa kiihkeästi Käärmepojan tapauksesta, mutta Mikael ei enää puhu. Hän soittaa pianoa.

Mikael palaa 25 vuotta myöhemmin rikospaikalle, pieneen pohjoispohjalaiseen kylään. Samaan aikaan sinne palaa myös Pariisissa vuosia asunut toimittaja Saara, joka on menettänyt kaiken. Eräänä kevätiltana Saaran ja Mikaelin tiet kohtaavat ja vuosien takainen mysteeri alkaa ratketa.

Tiina Laitila Kälvemark (s. 1970) on Tukholmassa asuva toimittaja ja kirjailija, joka paneutuu syvällisesti kiehtoviin, ajankohtaisiin aiheisiin ja loihtii niistä unohtumattomia tarinoita. Sivullisuuden kokemukset, keskiluokan ahdinko ja ihmismielen arvaamattomuus ovat olleet näkyvästi läsnä hänen kirjoissaan. Valon ja pimeän sonaatit on hänen viides teoksensa.

 

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa

Kirjailija Sirpa Kähkösen äiti Riitta (s. 1941) kuoli maaliskuussa 2022 pitkään sairastettuaan. Eläessään hänen oli vaikea ottaa rakkautta vastaan. ”En sure kuolemaasi, suren elämääsi”, Sirpa Kähkönen kirjoittaa tietäen hyvin, että äiti ei pitäisi lauseesta ja toteaisi sen kuultuaan yksikantaan: ”Teeskentelet.”

Riitta oli atleettinen, kaunis ja lahjakas. Kuusitoistavuotiaana koettu liikenneonnettomuus muutti hänen elämänkulkunsa totaalisesti. Kirjassaan Kähkönen kuvaa 1950-luvun tytön elämää ja onnettomuuden jälkeistä dramaattista murrosta Riitta-äitinsä päiväkirjojen kautta.

36 uurnaa kertoo tanssilavoista, murtuneesta mielestä, liehuvista helmoista, 60-luvun äidistä, amfetamiinia sisältäneistä Mirapront-laihdutuspillereistä, ahdistuksesta, vihasta ja psykoosin hetkistä.

 

Mauri Kunnas: Hauska herra Hakkarainen

Mitä herra Hakkarainen puuhailee? Muotoonleikatussa pahvikirjassa on kaikkein pienimmillekin lukijoille paljon katseltavaa ja tutkittavaa. Mitä herra Hakkarainen oikein puuhailee unissa kulkiessaan? Mukana myös Masa Marsu.

 

Tommi Kinnunen, Minna Rytisalo: Huokauksia luokasta

Terävää ajatuksenvaihtoa koulumaailman muutoksista.

Peloista ja epävarmuuksista huolimatta leikin joka päivä ajatuksella, että irtisanoutuisin. Pompottelen tätä vaihtoehtoa mielessäni kuin ilmapalloa, ja se on kevyt ja ihana.

Huokauksia luokasta koostuu vuoden aikana käydystä kirjeenvaihdosta, jossa päällimmäisenä aiheena on suomalaisen koululaitoksen nykytila. Kinnunen ja Rytisalo kirjoittavat opettamisen ihanuudesta, siitä kuinka hienoa on raottaa ovia kielen ja kirjallisuuden maailmaan seiskaluokkalaisista abiturientteihin asti ja nähdä kuinka nuoret löytävät omat vahvuutensa.

Kaikkea tätä kuitenkin varjostavat rakenteelliset haasteet: sekä opettajien että oppilaiden uupuminen ja mielenterveysongelmat, joiden taustalla ovat opetussuunnitelman, YTL:n ja korkeakoulujen vaatimukset sekä jatkuva uudistusten kierre.

Kinnunen ja Rytisalo eivät vain vatvo ongelmia vaan pohtivat myös ratkaisuja. Peilatessaan ajatuksiaan he myös avautuvat toisilleen ja lukijalle, hahmottavat maailmaa sanoin, kertovat kirjailijantyöstä, maailmantilaan kohdistuvista huolista – ja vähän myös koirista ja omenapuista.

Tommi Kinnunen (s. 1973, Kuusamo) ja Minna Rytisalo (s. 1974, Sodankylä) ovat molemmat arvostettuja ja palkittuja kaunokirjailijoita – ja lukion äidinkielenopettajia. Molemmat ovat saaneet diagnoosin työuupumuksesta.

 

Kalle Kniivilä: Maa joka heräsi

Tämä on kirja siitä, miksi ja miten Ukraina ei ole Venäjä. Siitä, miksi Ukrainassa vallanpitäjiä voi arvostella ja vaihtaa vaaleilla.

Kirjaan on haastateltu ukrainalaisia syksyllä 2022. Yksi heistä on 24-vuotias Anna Nikopolin, joka asuu kahden tyttärensä kanssa Arena Lviv stadionin VIP-aitiossa. Arena Lviv rakennettiin vuonna 2012 pidettyjä jalkapallon EM-kisoja varten. Ylellinen ravintolakerros on nyt sotapakolaisten makuusali.

Kirja kertoo hänestä ja muista ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Se on heidän tarinansa Ukrainan itsenäisyyden ajasta, joka sai alkunsa Tšernobylin räjähdyksestä vuonna 1986 ja jolle Putin halusi panna pisteen vuonna 2022.

 

Raija Oranen: Minä, Armi Maria R.

Säkenöivä romaani kunnianhimosta, yrityselämän kiemuroista ja mahtavasta liikenaisesta Marimekon takana.

Marimekon perustaja Armi Ratia oli kuuluisa paitsi tinkimättömästä johtamistyylistään, myös oikuistaan ja lukuisista miessuhteistaan, joista tunnetuin oli Urho Kekkonen. Aviomies Viljo Ratia pysyi Armin vierellä korvaamattomana tukijana - kunnes hänen mittansa täyttyi.

Tästä kaikesta Raija Oranen kertoo jäljittelemättömällä tyylillään, värikkäästi ja mukaansatempaavasti. Hän näyttää vaikutusvaltaisen liikenaisen loisteliaan uran, joka vaati ankaraa työtä, ponnistuksia ja paljon samppanjaa. Samalla Armi Ratian tarina läpivalaisee maamme lähihistoriaa pettämättömällä tarkkuudella.

 

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

Lukijat hurmannut Puuvillatehdas-sarja saa jatkoa

Jenny ja Fredrik Barkerin ottotytär Martta palaa Ruotsista Turkuun ja pääsee kansankirjastoon töihin. Puuvillatehtailija Robert alkaa tutustuttaa Marttaa seurapiireihin, mutta lapsuudenystävä, telakkatyöläinen Juho vetää Marttaa puoleensa karkealla charmillaan. Antavatko seurapiirit Martan alhaisen syntyperän unohtua?

Puuvillatehtaan perijä on tarina itsensä löytämisestä ja rakkaudesta sortovuosien Suomessa. 1900-luvun alussa teollistuminen johtaa luokkajaon murtumiseen ja yhteiskunnalliseen liikehdintään. Autonomian heiketessä edessä on suurlakko, joka muuttaa kaiken.

”Martta huokaisi syvään ja aukaisi salongin oven. Nyt se siis alkaisi. Tutustuminen Turun seurapiireihin.”

 

Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa

Lumoava romaani vangitsee lukijan mysteerin ääreen. Se näyttää toiveemme, pelkomme ja niiden takaa säteilevän rakkauden

Kertoja on vakuuttunut, ettei elä vuotta pidempään. Hän on päättänyt työstää perhoskirjan ikivanhalla painotekniikalla 1600-luvun tyyliin, jättää maailmaan jotain kaunista.

Hän matkustaa Yorkshiren rannikolle tapaamaan kirjeystäväänsä Sergeitä, erakoitunutta venäläisemigranttia ja perhoskerääjää. Sergein talossa, perhoskokoelman äärellä, Whistlerin maalauksen lumossa miehet jakavat syksyiset päivät, jotka paljastavat heidän kipeimmät muistonsa.

Millaisten kuvitelmien varaan rakennamme elämämme? Voiko ihminen koskaan olla vapaa? Mitä tapahtuu Whistlerin yössä?

     
 

Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Merimonsterit

Tämä hulvaton runomuotoinen kuvakirja vie mukanaan merihirviöiden syntysijoille - menneeseen aikaan, jolloin myös ihan tavallinen koira tai leijona saattoi muuttua uimareissulla Verimerimakkaraksi tai Kauheaksi Krakeniksi!

Monstereita syntyy koko ajan lisää, kun yhdistelet pahvikirjan kolmiosaisia sivuja. Kokoa itse hirviöistä hurjin!

Kirja liittyy Suomen Merimuseossa 2019-2021 esillä olevaan tekijöiden ideoimaan Merimonsterit-näyttelyyn.

 
     
 

Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä

Vahva kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään ja rakastaa ketä haluaa.

Marja on oman tiensä kulkija. Hän kasvaa vankilaympäristössä ja saa erilaiset eväät elämään. Hän aloittaa yliopiston, vaihtaa näyttelijäksi, mutta päätyy ohjaajaksi Radioteatteriin Olavi Paavolaisen alaisuuteen. Heidän välilleen syntyy jännite, joka johtaa salattuun suhteeseen.

Marja on oman aikansa pätkätyöläinen. Hän näyttelee, kääntää, sovittaa ja ohjaa tiukassa tahdissa. Marja myös matkustelee, useimmiten yksin. Matkat suovat vapauden ja tyydyttävät hänen haluaan nähdä maailmaa.

Kertomus poikkeuksellisesta naisesta, joka oli aikaansa edellä. Joka valitsi taiteen ja miehet - ei avioliittoa ja lapsia.

 
     
 

Hanna Brotherus: Ainoa kotini

Kuka on elämäsi tärkein ihminen?

Ainoa kotini on rohkea romaani naisen halusta nähdä itsensä kokonaisena.

"Tässä puhuu nainen, joka 50-vuotiaana uskalsi ensimmäistä kertaa veteen. Pinnan alle."

Kun lapset lähtevät kotoa, päähenkilö haluaa sukeltaa syvälle menneisiin vuosiin. Hän haluaa ymmärtää, miten monta elämää hän on oikeastaan elänyt pysähtymättä miettimään, kenen silmin hän on itseään aina katsonut, keitä kaivannut rinnalle ja mitä vielä on edessä. Alkaa armoton matka lapsuudenkotiin, omaan perheeseen ja omaan kehoon. Kirjoittaminen antaa voimia ravistella elettyä elämää, ympärillä olevia ja omaa itseään.

Hanna Brotheruksen esikoisromaani luotaa naisen elämänvaiheita kaunistelematta ja samastuttavasti. Teos käsittelee lapsuutta ja äitiyttä, perhe- ja parisuhteita, sukupolvelta toiselle siirtyviä suruja ja ylitsevuotavaa rakkautta. Ja sitä kun rakkaus ei riitä ja kun ei riitä itselleen. Kaikenkattavaa on elämisen vimma ja keskeneräisyyden hyväksyminen..

 
     
 

Tommi Kinnunen: Pimeät kuut

Jäänkirkasta valoa hohtava romaani naisesta, joka luuli tietävänsä kuka on.

”Ei tästä elämästä kukaan selviä ehjänä. Ainoa mistä ihminen voi yllättyä, on se millä tavalla kukakin menee rikki.”

Eletään vuotta 1947, kun kuusissakymmenissä oleva Elna Suorajärvi saa opettajan paikan syrjäiseltä Niemen koululta, läheltä Neuvostoliiton rajaa. Mikään ei ole niin kuin pitäisi: koulurakennus paljastuu saksalaisilta unohtuneeksi parakiksi ja sairaus runtelee elimistöä. Siskostaan Sallista on muistona katkerat riidat ja iskut ohimossa. Elna tarttuu kuitenkin toimeen, sillä opettaa hän osaa, vaikka joidenkin mukaan hankala onkin.

”Vitkaan mutta varmasti koulunkäynti alkaa sujua. Aivan kuin hevosen raskain hetki on tukkikuorman saaminen liikkeelle, mutta kun reki on nytkähtänyt vauhtiin, ei sitä käy enää pysäyttäminen.”

Yksinäinen talvi tiettömien taipaleiden takana on kuitenkin raskas, ja mieleen nousee asioita, joita ei tahtoisi ajatella.

Vuodenkiertoa seurailevassa romaanissaan Tommi Kinnunen kirjoittaa sisukkaasta opettajattaresta, riemusta ja luopumisesta vivahteikkaasti ja täydellä sydämellä, niin kuin vain hän osaa.

 
     
 

Asko Sahlberg: Marraskuun mies

Mestarillinen kertoja sukeltaa sodan varjoista versovaan uuteen maailmaan.

Marraskuu 1918: Koleana yönä pikkukaupunkiin ilmestyy varjomainen hahmo ryysyissään. Kukaan ei tiedä mistä hän on tullut, mutta pian hänellä on suuri vaikutus kaupunkiin.

Marraskuu 1939: Pilvisenä aamuna kivihuvilan portaille astuu ahneudestaan tunnettu mies, josta saattaa nähdä, että tänään olisi hyvä päivä kuolla.

Asko Sahlbergin syväluotaavassa romaanissa traagisen ja koomisen sävyt vuorottelevat hallitusti kuin kolikon kaksi puolta. Menestyksen pakko, elämän merkityksen etsintä ja ihmisyyden rajat nousevat pintaan, kun nuori kansakunta pyrkii jättämään menneisyyden taakseen paremman tulevaisuuden tähden.

 
     
 

Markku Huovila: i Tensta med tiden

Den sverigefinska tecknaren, bild- och ordkonstnären Markku Huovila , född 1947, har bott i Stockholmsförorten Tensta i hela sin 40-åriga karriär. Med denna bok öppnar han en hel del av sin förortsinspirerade produktion med egenartad humor.

 
     
 

Sirpa Kähkönen: Vihreä sali

Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin.

Kukkakaupan tsuppari Irene on kadonnut joulun alla 1964, kun sesonki on kiivaimmillaan. Omistajaa painavat kovat sanat, jotka hän on tiuskaissut tytölle. Mutta hyasintit täytyy saada tilaajille.

Irene on jättänyt koulun kesken, Jaakko on parturinapulainen. Heidän välillään on kemiaa. Armeijasta juuri päässyt Leo janoaa rakkautta. Irene salaa ystäviltään kotinsa perhehelvetin, Jaakko ja Leo kamppailevat sen kanssa, mitä on olla mies uudessa maailmassa.

Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä?

Rakastettu Kuopio-sarja jatkuu.

 
     
 

Rosa Liksom: Väylä

Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.

Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.

”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

 
     
 

Reijo Mäki: Sulhasmies

Jussi Varesta uhkaavat ensin avioliiton, sitten virkavallan kahleet.

Vares kosii kaunotarta grillijonossa. Aamulla morsian on kadonnut, mutta Uudessa Apteekissa päätetään järjestää sulhaselle kunnon polttarit. Pikkutunneilla Vares päätyy kohtalokkaan lesken matkaan.

Kaupungissa paljastuu kaksi murhaa, ja Vareksella on kytkös molempiin uhreihin. Yhteensattuma alkaa kiinnostaa poliisiakin, ja Jussin on puhdistettava nimensä.

Samalla etsivää työllistävät maksavatkin asiakkaat, kuten maahantuontifirman pomo, jolta on arvokas lasti kateissa. Tutkimukset vievät rikollisjärjestöjen jäljille: pelkoa kylvävät niin liivijengi MotoFukkers kuin epämääräinen ryhmittymä nimeltä Los Otros.

 
     
 

Leo Ylitalo: Hyvästi häpeä

Keski-ikäinen Mirjam työskentelee suomalaissiirtolaisten tulkkina Göteborgissa. Työ on mukavaa ja siinä näkee erilaisia ihmiskohtaloita. Sivullisuus ja yksinäisyys kuitenkin vaivaavat rakkaudessa pettynyttä Mirjamia eikä turvallinen yksineläminen enää tunnu mielekkäältä. Vierailu ystäväpariskunnan mökillä Tjörnin saarella saa Mirjamin lopulta ottamaan elämänsä ohjat omiin käsiinsä - seurauksista piittaamatta.

Göteborgilainen Leo Ylitalo on julkaissut kolme kiitettyä romaania: Sururisti, Banaanitalo ja Kuningattaren kellonsoittaja.

 
     
 

POKKAREITA  KESÄLUKEMISEKSI:

Raija Oranen: MANU
Michelle Obama: Minun Tarinani
Alex Schulman: Polta nämä kirjeet
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Pajtim Statovci: Tiranan sydän
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia
Tommy Hellsten: Pysähdy - olet jo perillä
Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä
Olli Jalonen: Meren peitto
Tove Jansson: Kesäkirja
Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia
Pirjo Tuominen: Opettajatar
Pirjo Tuominen: Vallasrouva
Leena Lehtolainen: Rautakolmio
 
 
     
 

Kamala Harris: Totuuden puolella

Totuus ratkaisee - silloinkin kun se tekee kipeää.

Kamala Harris on kuin hip Hillary Clinton tai kuin politiikan Beyoncé.

Kamala Harrisin muistelmissa henkilökohtainen rehellisyys loistaa jokaiselta sivulta. Harris kertoo, kuinka jamaikalais-intialaisen siirtolaisparin tyttärestä kasvaa Yhdysvaltojen ensimmäinen naispuolinen varapresidentti. Nainen, jonka rooli Joe Bidenin hallinnossa tulee olemaan näkyvämpi kuin yhdelläkään varapresidentillä häntä ennen.

Harrisin vanhemmat olivat kansalaisoikeusliikkeen aktivisteja ja sieltä hänen maailmankuvansa ja arvonsa kumpuavat. Työssään syyttäjänä Harris tunnettiin tiukkana ammattilaisena, joka kuitenkin uskalsi antaa äänen yhteiskunnan äänettömille.

Totuuden puolella -muistelmissaan hän pohtii oikeudenmukaisuutta, identiteettiä ja nais- ja rotukysymyksiä. Ja sitä, miten päätöksenteko perustetaan tiedolle ja totuudelle, ei mielipiteille. Hän kertoo äidistään, isästään ja miehestään ja antaa mestariluokan oppitunnin johtajuudesta vaikeina aikoina.

Kamala D. Harris on Yhdysvaltojen varapresidentti. Hän aloitti uransa piirisyyttäjänä kotiosavaltiossaan Kaliforniassa, missä hän toimi myös oikeusministerinä. Harris oli kaikkien aikojen toinen Yhdysvaltojen senaattiin valittu musta nainen sekä nykyisessä tehtävässään ensimmäinen musta, ensimmäinen amerikanintialainen ja ensimmäinen nainen.

 
     
 

Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri

Samettidiktatuurissa pehmeys yhdistyy kovuuteen. Venäjällä pehmeyttä edustavat esimerkiksi vapaus ilmaista mielipiteensä ja äänioikeus. Se, että eri mielipiteillä kuitenkin harvoin on käytännön merkitystä tai että valinnat on oikeastaan tehty jo ennen vaaleja, on silti useimmille venäläisille ihan vain vallitseva asiaintila.

Vaan ei kaikille, ja sellaisista ihmisistä Anna- Lena Lauren kertoo. He vastustavat sitä, että maaseudusta on tehty suurkaupunkien kaatopaikka - vaikka onhan tietysti edullisempaa kaataa jätteet luontoon kuin lajitella ne. Joku puolestaan on menettänyt peltonsa suuryritykselle ja haluaa protestoida. Oppositiopoliitikkoja ahdistellaan, vangitaan, tapetaan. On vaarallista ryhtyä vastustamaan ikinuoren presidentin hahmon ottanutta valtaa, mutta niin vain mielenosoitukset jatkuvat. Demokratia ei Venäjällä ole mitenkään luonnoton ajatus, mutta sen päämääristä vallitsee paljon väärinkäsityksiä.

Muutos on käynnissä. Tämä on Laurenin toiveikas väite kirjassa, joka on eräänlainen jatko-osa hänen loisteliaalle esikoisteokselleen Hulluja nuo venäläiset. Sävyltään se on tummempi ja otteeltaan yhteiskunnallisempi, mutta aivan yhtä mukaansatempaava.

 
     
 

Pirjo Tuominen: Charlotan tarina

Rakkaus on väkevämpi kuin säätyrajat.

Historiallisen viihteen mestarin värikylläinen romaani itsenäisestä Charlotasta, joka taistelee sukunsa määrittämää kohtaloa vastaan vuosien 1788-1840 Suomessa.

Pirjo Tuominen kuvaa tuotannossaan historian menestyneitä naisia, joiden elämää ei määritä vain rakkaus. Charlotta kasvaa aatelisen äitinsä valvomana ja kokee upseeri-isänsä julkisen teloituksen. Lopulta hän kohtaa Wolterin, joka on jo nuorena perinyt porvarissukunsa ruukit ja valtavan vastuun. Mutta heidän rakkautensa esteenä on säätyrajat. Ne heidän on murrettava yhdessä, jotta he voivat tarttua oman elämänsä ohjiin.

Kustavilaisen ja tsaarinvallan kiihkeäsykkeisessä maailmassa muuttuvat niin valtakuntien rajat kuin sovinnaiset tavatkin. Yksi pysyy: rauta, jota tarvitsee niin sotakoneisto kuin rauhanajan rakennustyö.

Nelikymmenvuotisen kirjailijanuransa aikana Pirjo Tuominen on julkaissut yli viisikymmentä teosta, joista suurin osa on historiallisia romaaneja. Hänen teoksensa elävät uutta nousukautta, tuhannet uudet lukijat uppoutuvat maamme historian pyörteisiin tarinoiden lumoamina.

 
     
 

Kauko Röyhkä – Anneli Aunola: Liian lempeä mies

Entinen poliisi Anneli Aunola ja rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä lyöttäytyivät yhteen kirjoittamaan Matti Yrjänä Joensuun hengessä esikoisdekkarin 90-luvun lama-Suomesta.

Räntäsateinen joulukuu 1993. Helsingin poliisilaitoksen konstaapeli Alisa Aro saa tutkittavakseen vastenmielisen pedofiliatapauksen: mieskaveriryhmässä työskennellyt varastomies Kaapponen on käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen yksinhuoltajaäidin pientä poikaa.

Pian yhdestä tapauksesta alkanut juttu paisuu, ja Alisa Aro löytää lisää hyväksikäytettyjä poikia, pedofiileja ja muita asianosaisia.

Suomi elää pahinta lama-aikaa, ja poliisin määrärahoja on supistettu. Esimiestensä vastustelusta huolimatta Alisa jatkaa tutkimuksiaan samaan aikaan kun rikolliset ryhtyvät peittelemään jälkiään karmealla tavalla.

Anneli Aunola työskenteli ylikonstaapelina Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosjaoksessa, Kauko Röyhkä on kirjailija ja rockmuusikko.

 
     
 

Enni Mustonen: Näkijä

Valkokankaalla rakkaus voittaa lopulta, mutta voiko niin tapahtua Hollywoodin unelmatehtaassa?

Elokuussa 1953 menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat, kun Kirsti saapuu tapaamaan tytärtään Los Angelesiin. Työ pitää Vienan järjissään silloinkin, kun sydän uhkaa särkyä. Kulisseissa ja pukuhuoneissa Viena näkee tähtien syttyvän ja sammuvan. Kun Vienasta tulee lopulta miss Monroen luottopukija, kyse ei enää ole vain roolivaatteista vaan elämästä ja kuolemasta.

Näkijä vie lukijansa niin Tuntemattoman sotilaan joukkueteltoille kuin 20th Century Foxin studiokaupungin loisteliaisiin lavasteisiin. Enni Mustosen menestyssarja jatkuu!

 
     
 

Maarit Turtiainen: Marttinansaari

Jostakin kaukaisuudesta kumpuaa kuva. Järvi, joka peilautuu tyynenä, hän istumassa rannalla.
                      – Souetaan sinne, Jouko pyysi. – Ei sinne ole pitkä matka.
                      – Ehkä myö joku päivä souetaankin, ukko vastasi.”

Sota vei Unton ja Hiljan elämän panttilainaamoon, eikä antanut sitä ehjänä takaisin. He eivät puhuneet sodasta tai rajan taakse jääneestä nuoruudesta pojalleen, silti sodan koettelemukset loivat varjonsa myös Joukoon.

Suomesta turvaa etsinyt Said tunnistaa Hiljan ja Unton ikävän sinne, minne ei voinut palata. Hän lähtee Joukon kanssa matkalle, joka muuttaa heidät molemmat.

Marttinansaari on vahva ja koskettava romaani sodan perinnöstä ja sanomattomien sanojen varjosta. Se on kertomus rakkaudesta, syyllisyydestä ja juurista, jotka on löydettävä, jotta voi kasvaa täydeksi itsekseen.

 
     
 

Anni Kytömäki: Margarita

Vuoden 2020 Finlandia-voittaja on taidokas ja lumoava romaani maan ja veden hiljaisista.

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.

Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.

1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.

 
     
 

Juha Hurme: Suomi

Eletään erään laskutavan mukaan 1800-lukua. Lönnrot ja Lyyti ryhtyvät kirjoittamaan ja Kalevala tulee harsittua kasaan samoihin aikoihin kuin idearypäs nimeltä Suomikin. Mieletön kimara aatteiden virtailuja, historiallisia hulivilejä ja kaanoniin sopimattomia ääniä sekoilee suuriruhtinaskunnassa, jossa metsät ryskyvät ja muutamalla ukolla on hillitön hinku olla itsenäinen ja rikas kansakunta. 

Juha Hurmeen kuudes romaani Suomi jatkaa Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen tositarinaa. Hurmeen päättymätön uteliaisuus ja luonnontieteilijän ja taideniekan yhteisolomuoto manaavat esiin pari sataa viime vuotta kirjattua historiaa kaikkine vänkyyksineen, ja paljon kauemmaskin kurotellaan ainakin kansanrunouden, tämän pyramideja isomman kulttuurisaavutuksen myötä.

 
     
 

Tomi Palsa: Valitut palsat 2009–2019

Tomi Palsa on yksi Suomen tunnetuimmista musiikkivalokuvaajista, jonka kuvia on löytynyt levynkansista sekä musiikkilehdistä ja -kirjoista jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tähän Palsan toiseen kuvateokseen on koottu vuosien 2009–2019 kuvasadon parhaimmistoa. Mukana on 200 kuvaa keikoilta ja kulisseista taustatarinoineen, sekä bonuksena In Memoriam -osio.

Artisteja on mukana laajalla skaalalla Lady Gagasta Eppu Normaaliin. Palsa vierailee usein myös Tukholmassa kuvausmatkoillaan, joten kuviin on tallentunut monia ruotsalaissuosikkeja Håkan Hellströmistä ja Kentistä Zara Larssoniin. Jokaisesta kuvasta paistaa selvästi voimakas rakkaus musiikkia kohtaan.

 
     
 

Aavan meren täältä puolen

Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien antologia

Antologia on Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen, RSKY:n, julkaisema. Se sisältää 26 ruotsinsuomalaisen kirjoittajan runoja, novelleja, otteita romaaneista ja lyhyttarinoita. Kirjoittajat ovat joko harrastajakirjoittajia tai etabloituneita kirjailijoita. Antologia antaa monipuolisen kuvan ruotsinsuomalaisesta kirjoittamisesta ja elosta täällä Ruotsin puolella, eli aavan meren täältä puolen.

Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistys tukee Ruotsin vähemmistöpoliittisia päätöksiä ja suomen kielen kehittämistä Ruotsissa. RSKY julkaisee Liekki-kulttuurilehteä jo vuodesta 1976 lähtien.

Vuonna 2005 perustettiin Kaisa Vilhuinen -palkinto, jonka RSKY myöntää joka toinen vuosi Ruotsissa asuvan kirjailijan tai kirjoittajan kaunokirjalliselle teokselle tai koko tuotannolle.

 
     
 

Kjell West: Tritonus

Maailmankuulu suomalaiskapellimestari on saavuttanut urallaan kaiken, mutta jokin hiertää. Onko hän jo laskeva tähti?
Thomas Brander havahtuu keski-iän yksinäisyyteen jälleen yhden rakkaussuhteen kariuduttua. Täpärä pelastuminen terrori-iskusta ja metoo-syytös horjuttavat häntä entisestään. On saatava uusi kiintopiste.
Hän rakennuttaa saaristoon huvilaa. Kolmikerroksinen betonikuutio herättää huomiota, samoin kuin miehen hopeanvärinen Lexus. Kyläläiset ovat kaukana Branderin elitistisistä piireistä, mutta vähitellen yhteyksiä syntyy. Naapuri Lindell, harrastajakitaristi, yllättää hänet ehdotuksellaan.
Tummasävyinen kertomus musiikin ja ystävyyden voimasta, unettomuudesta ja pimeän pelosta.

 
     
 

Kari Hotakainen: Tarina

Millainen on arvokas elämä? Millainen on hyvä elämäntarina?

Tilanne on tämä: Maaseutu on muutettu Virkistysalueeksi, kaikki asuvat Kaupungissa. Ammatit ja työnkuvat ovat muuttuneet tai kadonneet kokonaan, kukaan ei löydä paikkaansa, asiat ovat karanneet käsistä, Päättäjät ovat pulassa.
Kun kaikille ei riitä asuntoja, alkaa raaka pudotuspeli. Asunnon saavat parhaiden tarinoiden kertojat, muut joutuvat Parakkiin tai tyhjiin Kauppakeskuksiin rakennettuihin väliaikaistiloihin.
Kuka osaa kertoa vetävimmän tarinan ja esittää elämänsä kiinnostavana, kuka uupuu mahdottoman tehtävän edessä? Meneekö Presidentiltä hermot, onnistuuko Muumipeikko tuotteistamaan supikoiran? Miksi Rahikainen on muuttanut nimensä Rahiciksi, mitä sian henki tekee vanhan teurastamon kattoon ripustetussa kattokruunussa, millaisen lopun saa suutelemisesta pitävän iäkkään pariskunnan rakkaustarina?
Kari Hotakaisen romaani kertoo siitä, mitä maailmassa tapahtuu nyt - ja siitä, mitä maailmassa voi seuraavaksi tapahtua. Tarina on pöyristyttävä, räävittömän hauska ja salakavalasti liikuttava. Näin pitelemättömästi Hotakainen ei ole koskaan aiemmin kirjoittanut.

 
     
 

Outi Pakkanen: Naistenkutsut

"Ainoa asia, jota jään kuolinvuoteellani harmittelemaan, on se etten ehtinyt kaataa kaikkia maailman naisia." Nämä ovat julkkiskonsultti-influensseri Max Luotolan viimeiset sanat perjantai-illan prime time -keskusteluohjelmassa. Television ääressä, kukin tahoillaan, ohjelmaa seuraa neljä hyvin erilaista naista - Jutta, Lotta, Netta ja Ditte. Heillä on muutakin yhteistä kuin nimen tuplakirjain. Kaikilla on tai on ollut jonkinlainen suhde Maxiin. Ja jokaisella on hyvä syy päästää tuo sataprosenttinen narsisti päiviltään. Dekkarikuningattaren herkullinen kuvaus naistenmiehestä, joka päihtyy omasta erinomaisuudestaan.

 
     
 

Yuval Noah Harari: Homo Deus, Huomisen lyhyt historia

Mihin jatkamme tästä?

Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari pohtii kirjassaan Homo deus. Huomisen lyhyt historia ihmiskunnan seuraavia askeleita.

Mitä tapahtuu demokratialle, kun Google ja Facebook tuntevat poliittiset näkemyksemme paremmin kuin me itse? Entä miten käy hyvinvointiyhteiskunnan, kun teknologian kehittyminen ajaa osan ihmisistä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja tekee heistä tarpeettomia? Miten voimme suojella ihmiskuntaa ja planeettaamme oman lajimme tuhovoimalta?

Sapiens-kirjallaan tunnetuksi tullut Yuval Noah Harari pohtii kirjassaan Homo Deus ihmiskunnan seuraavia askeleita. Sapiensissa tarkasteltiin, miten lajimme valloitti maailman ainutlaatuisella kyvyllään uskoa yhteisiin myytteihin jumalista, rahasta, tasa-arvosta ja vapaudesta. Homo deus -kirjassa katse kääntyy kohti tulevaisuutta: mitä tapahtuu, kun vanhat myytit yhdistetään uusiin, jumalankaltaisiin teknologioihin kuten tekoälyyn ja geenitekniikkaan?

Homo Deus tarjoaa kurkistuksen 2000-lukua muovaaviin unelmiin ja painajaisiin. Hararille tyypilliseen tapaan teos nivoo yhteen luonnontieteitä, historiaa, filosofiaa ja monia muita tieteenaloja. Tässä on ihmisen evoluution seuraava taso: Homo deus.

 
     
 

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa
Jokaiseen risteykseen on itse kuviteltava tienviitat.
Tommi Kinnusen vavahduttava uutuus. Alkukesällä 1945 viisi naista lähtee norjalaiselta vankileiriltä kotimatkalle läpi poltetun Lapin. Naiset eivät kysele toisiltaan, miksi lähtivät saksalaisten matkaan. Kaikki eivät ymmärrä sitä itsekään.
Toinen maailmansota on loppumassa, ja se mikä oli hyväksyttyä vielä eilen, on tänään muuttunut taas kielletyksi. Millaisilta poikkeusaikana tehdyt valinnat vaikuttavat rauhanajan valossa? Millaisia ovat hetket, joina peruuttamattomia päätöksiä tehdään? Millaista on palata takaisin tietäen, että kukaan ei halua ottaa vastaan?
Tommi Kinnusen odotetussa romaanissa ollaan keskellä avaraa erämaata, tien päällä, vapaana suljetuista huoneista, joissa oli tilaa vain miesten myrskyäville tunteille.
Ei kertonut katuvansa on vaikuttava romaani pelosta ja luopumisesta, mutta myös naurusta ja silloin tällöin tuikkivasta yhteenkuuluvuuden tunteesta.
”Irene ei muistanut, milloin viimeksi olisi poikennut tieltä. Olihan hän lapsena, nuorena tyttönäkin kulkenut metsien halki ja oikaissut laitumien poikki, mutta sitten oli tapahtunut jotakin, joka oli sen lopettanut.”

 
     
 

Tiina Laitila Kälvemark: H2O
Vangitseva romaani naisesta, jolla on monta persoonaa ”Jos sukeltaa tarpeeksi syvälle, ei pintaan noustessaan ole enää sama.”
Hester on elänyt levottoman lapsuuden kaupungissa, missä vesi tulvii kaduille. Vähitellen hänelle on muovautunut monta ristiriitaista persoonaa: kun Hester itse sukeltaa järvissä ja lammikoissa, harrastaisi boheemi Hani mieluiten irtoseksiä. Pikkutarkka Ofelia puolestaan kontrolloi kaikkea – ja pelkää kuollakseen vettä. Äänet puhuvat Hesterin pään sisällä, eikä hän aina tiedä, ketä uskoa.
Isäpuolen sairastuminen pakottaa Hesterin palaamaan hetkiin, jolloin hänestä tuli monta. Hän alkaa penkoa menneisyyttään, mutta läheiset ja sivupersoonat muistavat kukin omalla tavallaan. Muistot vapauttavat – mutta myös muuttavat tarinan kulun.
H2O haastaa lukijan kysymään itseltään, voiko muistiin luottaa, ja onko mahdollista laatia omasta elämästään versio, jonka voi hyväksyä.

 
     
 

Leo Ylitalo: Kuningattaren Kellonsoittaja
Kuningattaren Kellonsoittaja on fiktiivinen faktaromaani. Se on yhteiskuntakriittinen aikalaiskuvaus pohjoismaisen suurkaupungin maahanmuuttolähiöstä. Kerrontaan lomittuu myös mieheksi varttuvan nuorukaisen traaginen kasvutarina 1990-luvun itäsuomalaisessa kyläyhteisössä. Dekkarimaista tarinaa kantavat vahvat tragikoomiset ja eroottiset ainekset.
Kuningattaren Kellonsoittaja on kiitetyn ja palkitun Leo Ylitalon kolmas romaani. Leo Ylitalo asuu Göteborgissa.

 
     
 

Outi Pakkanen: Helmimies
Veljesdraamaa Ullanlinnan arvokortteleissa – eräs lumisateinen päivä käynnistää talvisen tarinan.
Sarjakuvataiteilija Erik Elman on erakoitunut Ullanlinnan perintöasuntoonsa, ja pukeutuu mielellään edesmenneen isotätinsä vaatteisiin. Uskaltautuu joskus naisena kadullekin. Perheettömällä Erikillä on etäiseksi jäänyt pikkuveli Peter.
Seurapiiritoimittaja Manna Mela asuu naapurikorttelissa. Mannan harjaantuneet silmät erottavat kaikki vähänkin erikoiset tyypit. Erik Elman on juuri sellainen.
Pikkuveli Peter vihaa perinnön napannutta Erikiä. Peterin nuorin lapsi on tahtomattaan käynnistämässä dramaattisia käänteitä.
Anna Laine opettelee elämään ilman Justusta, rakasta mäyräkoiraansa.

 
     
 

Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät
Ilmestyy huhtikuussa 2020.
Rakastetun runoilijan tuokiokuvia neljän vuosikymmenen varrelta
Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori?
Elämää kaikki päivät sisältää Eeva Kilven päiväkirjamerkintöjä 80-luvulta 2000-luvulle. ”On tajuttava arkikielen kauneus”, kirjailija muistuttaa itseään, ja merkitsee havaintojaan väsymättä muistiin. Hän tarkastelee sukupolvien välisiä suhteita, ikääntymistä ja aikaa, kaipuuta ja yksinäisyyttä, luovuutta ja muistamista – tärkeimpiä teemojaan rauhanaatetta ja luonnonsuojelua koskaan unohtamatta: ”Joka päivä yksi teko luonnon puolesta.”
Runoilija kohtaa pelottomasti muuttuvan maailman ja käy sen kanssa yhä uudelleen vuoropuheluun:
”Et ole yksin, et ole yksin”, laulavat linnut yön hiljaisuudessa, ja ainoastaan niiltä minä haluan ottaa tämän vakuutuksen vastaan

 
     
 

Asko Sahlberg: Haudallasi, Adriana
Aikamme armoton läpivalaisu
Pitkään yksin eläneen Danielin elämä on vähällä romahtaa, kun hän kohtaa salaperäisen Adrianan. Kriisiin ajautuneen yhteiskunnan syvimmät ongelmat paljastuvat hänelle ja hän joutuu kohtaamaan rikollisuuden ja sivullisuuden, lähiöiden toivottomuuden ja suurkaupungin keskustaan ryömineiden varjojen pohjattomuuden.
Haudallasi, Adriana on samanaikaisesti rakkaustarina ja rikosromaani. Se on meidän aikamme armoton läpivalaisu ja vallitseviin moraalikäsityksiin iskevä pilkkakirjoitus. Pakahduttavan jännittäväksi kasvava kertomus pakottaa lukijan seinän eteen pohtimaan ihmisyyden rajoja. Enää ei ole kysymys siitä mikä on elämässä oikein ja mikä väärin; kyse on elämän oikeutuksesta.

 
     
 

Kari Lumikero: Uutismies
Palkitun uutistoimittajan värikkäät ja koskettavat muistelmat työstään kuudella vuosikymmenellä, eri puolilla maailmaa, tiukkojakaan paikkoja kaihtamatta.
Kari Lumikeron pitkä tie toimittajana on vienyt hänet maailmalla mieleenpainuviin tilanteisiin, pahimmillaan – tai parhaimmillaan – yhdellä ja samalla reissulla niin Jugoslavian hajotussotien jälkeiseen Serbiaan tekemään juttua epäillyistä sotarikollisista kuin Ateenaan euroviisufinaaliin seuraamaan suomalaisen hirviöbändi Lordin historiallista voittoa. Matkan varrelle on siis mahtunut niin vakavaa journalismia kuin viihdettäkin, unohtamatta perhe-elämää ja ystäviä, joita ilman ei raskasta reissuelämää jaksaisi. Tästä kaikesta Lumikero kertoo muistelmissaan leikkisällä ja itseironisella tyylillään, kyynisyyden ammottavaa kuilua vältellen, vaikka maailmalla nähty ja koettu olisi välillä antanut aihetta toivottomuuteenkin.
Kari Lumikero on pitkän linjan journalisti, joka tunnetaan parhaiten työstään MTV3:ssa muun muassa Skandinavian ja Keski-Euroopan kirjeenvaihtajana sekä raportoinnistaan kriisi- ja sotatoimialueilla. Hän sai vuonna 2005 Bonnierin suuren journalistipalkinnon Intian valtameren tsunamikatastrofia käsittelevästä uutisoinnistaan.

 
     
 
Susanna Alakoski: Bomullsängeln
Hilda är alls inte ensam. Hon har katten Kisuli. Hon har Sanna-täti, som tar hand om allt och som föddes för en halv evighet sedan, samma dag som elden brände gamla Vasa till aska. Och hon har mor, som fått stirrsjukan och är bortom allt. Far är någonstans i Amerika.

Men när Hilda har vuxit till sig hamnar hon i olycka, får lämna mostrarna, mostermännen och tryggheten på gården Sorola för att tjäna piga, koka lut, byka, sätta potatis, räfsa hö.

Hennes mer oförvägna vän Helli förstår inte varför man ska slita så ont för någon annan och får med sig Hilda till Vasa, till den orangefärgade bomullsfabriken med pipa högre än Trefaldighetskyrkan. Här ska de arbeta. Här ska de bo och leva. Här ska de bli bomullsänglar.

Med Bomullsängeln inleder Susanna Alakoski en svit romaner om kvinnors liv, arbete och längtan i Finland och Sverige under hela nittonhundratalet. En berättelse om fred och krig, där vardagsliv och världspolitik är trådar i samma väv.
 
     
 

Pajtim Statovci: Bolla
Kansainvälisen tähtikirjailijan lumoava romaani sokeasta rakkaudesta, sodasta, kodittomuudesta ja kaipauksesta.

Arsimilla on vaimo, mutta kun hän tapaa Pristinan yliopistolla lääketiedettä opiskelevan Milosin, hän ei voi kuin ottaa tavaransa ja seurata. Heidän välilleen syttyy kiihkeä suhde, joka jatkuu, kunnes sota ajaa Arsimin perheineen maanpakoon. Kun Arsim vuosia myöhemmin palaa yksin sodan runnomaan Pristinaan, alkaa epätoivoinen etsintä. Mitä Milosille, ja mitä heille, oikein tapahtui?

Yhtä aikaa ajaton ja ajankohtainen teos häikäisee kiihkeydellään, fyysisyydellään sekä huimaavalla kielellisellä kauneudellaan. Samalla se on armoton avioliittokuvaus sekä hurja kertomus ihmisestä oikeuskoneiston hampaissa.